Kirjoitin hajanaista ajatteluani auki etäopiskelun autuudesta ja kamaluudesta aikaisempaan postaukseeni. Prosessoin asiaa edelleen ja toivon, että löydän sieltä sen jonkin kultaisen jyväsen, joka liittyy ammatillisiin missioihini ja elämäntehtävääni, niin juhlalliselta kuin se näin kirjoitettuna kuulostaakin.
Lupasin myös jäsentää vähän omia keinojani selviytyä etäopiskelusta ja itsensä johtamisesta opiskelussa, joten tässä tulee!
Kirjoita auki oma lyhyen aikavälin tavoite
Tutkintoon opiskellessa sinulla on todennäköisesti tietynlainen runko, johon kuuluu perus-, alan ammatillisia- sekä täydentäviä opintoja.
Kukin kurssi ja niistä muodostuva lukujärjestys luo jonkinlaiset raamit tavoitteille, mutta näiden lisäksi kannattaa asettaa oma tavoite. Oman tavoitteen asettaminen ja ylös kirjaaminen auttaa suuntaamaan ajatuksensa sitä kohti ja se edesauttaa asioiden aikaan saamista.
Mitä haluat saavuttaa lukukauden ja vuoden aikana? Miten saat aikataulutettua kurssit lukujärjestykseen? Aseta ja kirjoita ylös realistinen tavoite ja jätä tilaa niin sattumalle kuin levollekin.
Suunnittele ja kirjaa ylös aikataulut
Vaikka lukujärjestys luo kehykset opiskelulle ja viikkoon, kannattaa päivä- ja viikkotasolla kirjata omaan kalenteriin taskeja. Mitä tehtäviä pitää olla valmiina minäkin päivänä ja mikä on tehtävien dedis?
Itse kirjaan paperiseen kalenteriin ylös jokaiselle päivälle sen kurssit ja niiden aikataulut. Sen lisäksi kirjaan kalenteriin päivä- ja viikkokohtaisesti kunkin kurssin aikana tulleet tehtävät.
Käytän tähän itse apuna sovellettua bujoilua, eli Bullet Journaling -metodia. Mikäli tämä ei ole sinulle vielä tuttu, kannattaa kurkata New Yorkerin hyvä artikkeli Can Bullet Journaling save You?. Ensimmäinen kuva kertoo kaiken, jos ei jaksa lukea artikkelia.
Käytönnössä kirjaan sekä päivän että kalenterin viikkoaukeman muistiinpanojen kohdalle viikkoon sisältyvät taskit, joiden eteen laitan ruudun. Kun tehtävä on suoritettu, laitan ”v” merkin ruutuun. Jos en ehdi suorittaa taskia, laitan ruutuun nuolen eteenpäin ja siirrän taskin toiselle päivälle. Lisäksi merkitsen kalenteriin selkeästi tehtävien deadlinet ko päivän kohdalle ja kolmelle edeltävälle viikolle viikkokohtaisen muistiinpanon tilaan huomautuksen montako viikkoa dedikseen on aikaa.
Tällä tavalla pysyn koko ajan kartalla siitä, mitä tehtäviä on viikkotasolla ja missä kohtaa kuukautta on isompien tehtävien dedikset. Kun näen tehtävien kokonaisuuden yhdellä silmäyksellä, pystyn aikatauluttamaan tehtävät joustavasti viikon varrelle.
Mikäli lukujärjestyksessä ei sattuisi olemaan zoomia tai läsnäoloa vaativaa kurssia jollekin päivälle, olen kuitenkin opiskelumoodissa ja teen to do listan tehtäviä.
Rytmitä tekemistä
Ainakin minulle käy helposti niin, että istun koneella aamusta yömyöhään. Vaihtoehtona voisi olla, että en tee mitään, jos päivälle ei ole pakollista läsnäoloa vaativaa opiskelua. Tehtävät imaisevat minut helposti mukaansa, koska saavutan nopeasti tekemisen flown ja innostun. Lisäksi minulla on taipumus suorittamiseen.
Pyrin siksi rytmittämään arkeni niin päivä- kuin viikkotasollakin. En sählää sitä, mitä mieleen juolahtaa, vaan yritän tehdä tiettyä tehtävää tietyn aikaa ja sen jälkeen pidän taukoa.
Keväällä kävi aamupäivän sessioiden jälkeen kävelyllä, tulin kotiin laittamaan ruokaa ja ruokalevon jälkeen jatkoin iltapäivästä iltaan tehtävien tekoa. Syksyn kurssien kohdalla tehtävämäärän lisääntyminen on sekoittanut pakkaa ja tuntuu, että istun vain koneella.
Tämä ei ole hyvä, sillä väsyneenä ja itsensä tukkoon puurtaneena jälki ei ole hyvää, näkökyky kaventuu eikä oppimistakaan tapahdu. Itselleni opiskelu on ennenkaikkea ajattelun kehittämistä ja se tarvitsee aikaa, happea ja sopivan rytmin tekemiseen.
Ajan hallintaan voi käyttää vaikkapa pomodoro-tekniikkaa, josta hyvä katsaus Duunitorin artikkelissa.
Panosta työtilaan ja välineisiin
Tärkeä osa töiden sujumista on työtilalla. Vaikka sinulla ei olisi mahdollisuutta, kuten ei minullakaan, panostaa erilliseen työhuoneeseen, voi kuitenkin järjestää työtilansa niin, ettei sitä tarvitse aina raivata muiden hommien alta pois.
Erillinen kirjoituspöytä, jolle sopii läppäri ja erilliset näytöt, sekä muistiinpanovälineitä ja opiskelussa tarvittavia kirjoja käden ulottuvilla, on suositeltavaa.
Oma työpöytäni on hankittu kierrätettynä ja koska se koostuu moduuleista, sen sijaintia on helppo muuttaa. Kirjoitin aikaisemmin opiskeluun varustautumisesta omassa postauksessaan otsikolla Opiskelua kierrätetyllä designilla.
Läppärin näytöllä on ihan mahdotonta työskennellä, kun kyseessä on suunnittelutyö. Lisäksi pelkän läppärin varassa on vaikea toimia, jos täytyy olla etäyhteydellä opettajaan ja samalla tehdä jotain. Olen itse todennut että edes yksi ulkoinen näyttö ei riitä, vaan tarvitsen kaksi isohkoa näyttöä. Toisen niistä hankin kierrätettynä.
Opiskellessa vaikkapa After Effectsin käyttöä zoomissa järjestetyllä kurssilla, minulla on läppärin näytöllä auki verkkoselain (mahdollisia linkkejä ja ulkopuolisten videoiden katsomista varten) ja toisella ulkoisella näytöllä After Effects ja toisella zoomyhteys, jossa opettaja jakaa oman näyttönsä. En voisi kuvitellakaan kykeneväni tekemään juuri mitään ilman ulkoisia näyttöjä.
Hyvään näyttöön kannattaa panostaa. Tein paljon vertailuja hankkiessani aikanaan omaani ja kun käytettynä tuli tarjolle toinen vastaava, iskin siihen kiinni koska olin jonkin aikaa kaivannut toista isoa näyttöä rinnalle.
Opiskelijabudjetilla ulkoisten näyttöjen hankkiminen voi olla taloudellinen kysymys ja niiden valinnan kanssa joutuu tekemään ehkä kompromisseja. Tärkeintä minusta kuitenkin olisi, että läppärin lisäksi on olemassa isompi näyttö ja mahdollisuus käyttää yhtä aikaa vähintään kahta näyttöä.
Nettiyhteydellä on myös iso merkitys, jotta kommunikaatio toimii kunnolla ja opetus ei pätki. Zoomissa kulkee paljon dataa jaettujen näyttöjen ja kuvayhteyksien vuoksi.
Meillä on tässä taloyhtiössä valokuitu ja kiinteistökaistaan oli mahdollista saada ilmaisen lisäksi pienellä hinnalla nopeampi yhteys. Pohdin pitkään otanko sitä, mutta alle kymmenen euroa kuussa on vähän siitä, että ei tarvitse jännittää pätkiikö vai toimiiko yhteys lainkaan.
Etäopiskelijan on mielestäni tyhmä säästää nettiyhteydestä. Tämä on toki myös kustannuskysymys, mutta joissain asioissa täytyy priorisoida. Mobiiliyhteydellä en itse halausi edes yrittää etäopiskelua.
Huolehdi omasta jaksamisestasi
Omasta jaksamisesta kannattaa pitää huolta. Yöunet ovat ehdottoman tärkeät kognitiivisen ergonomian kannalta. Olen joutunut jonkin verran tinkimään yöunista ja myöhäinen koneella olo veroittaa syvään uneen vaipumista. Jos mahdollista, pyrin säätämään näytön kirkkautta klo 20 jälkeen, jotta se vaikuttaisi vähemmän yöuniin. Mieluiten en tekisi enää myöhään illalla näytön äärellä töitä. Kirkas näyttö ihan oikeasti haittaa unen saantia. Sama pätee kännykän käyttöön iltamyöhällä.
Unihygienian lisäksi kannattaa päivittäin harjoittaa kävelylenkkejä. Kävelylenkkien lisäksi olisi hyvä harjoittaa lihaskuntoa, meditoida ja joogata. Joogan olen itse palauttanut arkiohjelmistooni tänä syksynä ja kävelylenkit virkistävät kehon nesteiden kiertoa, millä on vaikutusta ajatteluunkin.
Ravitsemus on yksi osa hyvinvointia ja auttaa jaksamaan paremmin. Ajatustyö ja uuden oppiminen kuluttaa valtavasti energiaa, joten pitää muistaa syödä hyvin ja muistaa rasvojen merkitys aivohyvinvoinnille.
Ja jaksamista edistää myös vastapaino opiskelulle. Palautumista tapahtuu, kun tekee vapaa-ajalla ihan jotain muuta.
Pidä oppimispäiväkirjaa
Viimeisin, mutta ei vähäisin vinkkini on oppimispäiväkirjan pitäminen.
Itselleni olisi tärkeää voida pitää oppimispäiväkirjaa, koska se jäsentää tietoa ja palauttaa hektisten kausien jälkeen mieleen, mitä on tullut harjoiteltua ja opittua. Tänä syksynä ei ole ollut aikaa tälle, mikä harmittaa. Ajan myötä eri osa-alueista alkaa koostua osaamisen tietoverkostoa, vaikka sitä ei välttämättä havaitse keskellä kurssihässäkkää.
En pidä siitä, että oppimisen jäsentämiselle ei välttämättä zoomissa jää riittävästi aikaa. Siirtyminen luennosta ryhmätyöhön ja erilaiset Pecha Kucha -esitykset kuormittavat aivoja ihan valtavasti ja jos aikaa ei jää tiedon jäsentelyyn, opittu voi siirtyä suoraan roskakoriin.
Muistiinpanojen kirjoittaminen, miellekarttojen piirtäminen ja oppimispäiväkirjan pitäminen jäsentää opittua tietoa ja auttaa sijoittamaan sen omassa päässä oikeaan lokeroon. Siispä, jos mahdollista, niin pyri kirjoittamaan luentojen ja itsenäisen opiskelun ohessa muistiinpanoja.
tuizek.com 