Tämän kevään odotetuin kurssi omalla kohdallani oli ehdottomasti Informaatiomuotoilun kurssi. Kurssin alku viivästyi muutamalla viikolla ja se harmitti. Kurssin aikataulumuutokset johtuivat alkuperäisen opettajan peruuttamisen vuoksi.
Onneksi kurssille löytyi vetäjä omasta koulusta. Hänellä on valtavasti tietoa visuaalisesta viestinnästä, onhan hän tehnyt media-alalta ja graafisesta suunnittelusta tohtorinväitöksenkin.
Mitä datan visualisointi on?
Elämme aikaa, jolloin dataa on valtavasti tarjolla. Datalla ei kuitenkaan yksistään ole mitään merkitystä, vaan siitä tulee merkityksellistä vasta jalostamisen ja ymmärrettävään muotoon muuttamisen myötä.
Kaiken informaatiokohinan keskellä tiedon visualisoinnin merkitys on kasvanut valtavasti. Kuvan muodossa informaation sisältö on nopeammin ymmärrettävissä kuin numerotiedon.
Datan visualisoinnissa ei ole kyse siitä, että tehdään kivaa kuvitusta, vaan juurikin siitä, että muotoillaan tieto mahdollisimman ymmärrettävään muotoon.
Informaatiomuotoilu on monimuotoista, mutta omassa kontekstissani kirjoitan ja aika usein se onkin juuri graafisessa muodossa esitettyä tietoa.
Informaatiomuotoilun avulla tieto tehdään saavutettavaksi, välitettäväksi ja käyttökelpoiseksi.
Tapio Vapaasalo, Tieto näkyväksi -kirjan esipuheessa
Infografiikan ja visualisoinnin ero
Infografiikka on selittävää, viestintää tukevaa grafiikkaa. Sen tarkoitus on ennenkaikkea välittää tietoa ihmiseltä toiselle. Usein kyse on numeraalisen tiedon välittämisestä, mutta voi siinä olla kyse esimerkiksi myös tapahtumakulun tai toimintaperiaatteenkin esittämisestä.
Infografiikka kertoo tarinan.
Visualisointi taas on uusia piirteitä aineistosta esille tuovaa grafiikkaa. Tiedon välittämisen ohella sen tehtävä on auttaa ihmistä löytämään nimenomaan uutta tietoa.
Visualisoinnin avulla lukija voi löytää oman tarinansa aineistosta.
Jotta asia ei ole aivan näin mustavalkoinen, lainaan suoraan pätkän Tieto näkyväksi kirjasta:
”Sanaa visualisointi käytetään myös yleisemmin kuvaamaan sekä prosessia, jossa data muutetaan visuaaliseen muotoon, että tämän prosessin lopputulosta. Tällöin visualisointi on miellettävä kattotermiksi, jonka alle kuuluvat sekä useimmat infografiikat, että kaikki ”varsinaiset” visualisoinnit.”
Ensimmäinen tehtävä datan visualisoinnista
Saimme tehtäväksi tutkia Tilastokeskuksen tietokantaa ja etsiä sieltä yksi itseä kiinnostava tilastoaineisto, jolle tuli sen jälkeen löytää sopiva tapa esittää tieto visuaalisesti.
Kaivelin siis dataa ja tutkin myös aineiston keruuseen ja muuhun liittyvää tietoa. Tämä oli tärkeää, jotta ymmärsin numeroita paremmin ja pystyin hahmottamaan, minkälaisia asiayhteyksiä ja merkityksiä tiedosta olisi hyvä tuoda esille.
Minua kiinnosti erityisesti aineisto eri kokoisten yritysten tietotekniikan hyödyntämisestä ja tarkemmin tästä aineistosta erityisesti se, miten suuri osa yrityksistä hyödyntää somea.
Poimin aineistosta vuosien 2013 – 2019 somen käyttöä koskevat tiedot. Halusin myös vertailla somen hyödyntämistä eri kokoisissa yrityksissä, joten otin aineistosta mukaan kaikki yrityskoot.
Aineisto kiinnosti minua, koska aloitin itse työn sosiaalisessa mediassa joskus 2013 paikkeilla ja muistan, miten harvassa yrityksessä somea vielä tuolloin hyödynnettiin. Varsinkaan B2B bisneksessä. Tänäänhän on enemmänkin poikkeus jos varsinkaan suuri yritys ei hyödynnä sosiaalista mediaa.
Oli mielenkiintoista nähdä konkreettista dataa asiasta!
Mitä opin harjoituksesta
Oli itseasiassa erittäin mielenkiintoista pyöritellä numeroita ja miettiä, miten data olisi järkevintä esittää. Koska en osaa käyttää Exceliä saati vielä Illustratoriakaan, päädyin hydyntämään tässä harjoituksessa Canvaa, josta löytyy valmiiksi esimerkiksi juuri infograafeja.
En kuitenkaan ottanut valmista infograafipohjaa, vaan lähdin rakentamaan A4-kokoista julistetta infograafi-kuvan varaan. Tein ensin sivuttaisen pylväsdiagrammin, jossa somen hyödyntämisen määrän kasvu näkyi hyvin selkeästi vuosikohtaisesti. Vuosikohtaisessa pylväässä oli eri värein eriteltynä eri kokoisten yritysten käyttö. Tässä muodossa datasta ei kuitenkaan voinut kunnolla vertailla eroja eri kokoisten yritysten käytössä ja tuo % osuus yrityksistä, jotka hyödyntävät somea, jäi hieman hämärän peittoon.
Kuvan viivakaavio on minusta todella tylsää visualisointia, koska näitä on niin nähty.
Mutta totesin harjoituksen aikana, että pyörää on turha keksiä uudelleen. Tärkeintä on oppia ymmärtämään, mikä pyörä kannattaa valita mihinkin käyttötarkoitukseen. Viivadiagrammi tässä tapauksessa tuo datasta esille juuri sen, mitä halusin siitä esille tuodakin: sosiaalisen median hyödyntämisen määrän kasvaminen 2013 – 2019 ja erot eri kokoisten yritysten välillä.
Lähde: Tieto näkyväksi, Informaatiomuotoilun perusteet
tuizek.com 