Käydessäni läpi koulutussettejäni perehdyttäessäni kollegoitani työhön, josta nyt olen jäämässä opintovapaalle, muistin, etten ole vielä kirjoittanut tänne LinkedInin hyödyntämisestä osana asiantuntijan henkilöbrändin rakentamista.
Viestinnän- ja someasiantuntijoiden kuplan ulkopuolella ”Linkkari” ei ole kaikille tuttu ja näin ollen sen merkitys on jäänyt vieraaksi. Ajattelin, että tämä teksti ehkä voisi auttaa jotakuta hahmottamaan ”Linkkaria” paremmin.
LinkedinIä voi oikeasti käyttää hyödyllisesti esimerkiksi henkilöbrändin rakentamiseen tai työnhakuun. Olen nähnyt monta onnistunutta työnhakukampanjaa ”Linkkarissa”.
Tämä on sarjan ensimmäinen osa. Seuraavassa pureudunkin sitten LinkedIn postaamiseen.
Monta tapaa olla LinkedInissä
Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia LinkedInissä tai hyödyntää sitä. Toki löytyy niitä, joiden elämäntehtävänä tuntuu olevan määritellä, miten missäkin some-kanavassa saa olla. Heitä ei kannata kuunnella.
On ihan OK käyttää LinkedIniä kuten itse parhaaksi katsot. Pääasia, että se hyödyttää sekä sinua, että verkostoasi (myöhemmin puhun ”yleisöstä”, jolla tarkoitan juuri sitä verkostoa, kenen kanssa olet Linkkarissa yhteydessä).
Erilaisia LinkedIn-persoonia:
SEURAAJA seuraa keskusteluja eikä osallistu aktiivisesti
TIEDON JAKAJA jakaa löytämiään artikkeleita, työnantajansa julkaisuja ja muiden tekemää sisältöä
TIEDON VÄLITTÄJÄ jakaa omaa sisältöä ja tekee keskustelunavauksia aktiivisesti, mutta ei välttämättä osallistu muuten aktiivisesti
KESKUSTELIJA ottaa osaa keskusteluihin
VAIKUTTAJA ottaa osaa ja luo keskustelun avauksia ja artikkeleita sekä jakaa aktiivisesti omaan alaan liittyviä ja muita hyödyttävää sisältöä
Näkemykseni mukaan henkilöbrändi rakentuu parhaiten vaikuttajana toimimisen kautta.
LinkedIn somekanavana
LinkedIn somena on ammatillinen ja tarkoitettu työelämän verkostoitumisen työkaluksi. Ihmiset rakentavat siis LinkedInissä julkisesti ammatillista profiiliaan ja verkostoituvat alansa ihmisten, potentiaalisten asiakkaiden tai työnantajien kanssa.
Mielestäni ”Linkkari” toimii erittäin hyvin yhdessä Twitterin kanssa. Jos olet aktiivinen Twitterissä, pidä huolta, että LinkedInistä löytyy lisätietoa sinusta. Ainakin omalla kohdalla aktiivinen Twitter-keskustelu johtaa aina profiilini hakujen lisääntymiseen ”Linkkarissa”.
Molemmissa on sallittua osallistua keskusteluihin verkoston ulkopuolelta ja laittaa verkostoitumiskutsuja mielenkiintoisille ihmisille. Toki on hyvä ainakin ”Linkkarissa” esitellä itsensä ja kertoa, miksi haluaa verkostoitua. Joillekin LinkedIn saattaa olla enemmänkin työelämän Facebook, jossa halutaan jakaa asioita vain tuttujen kanssa suljettujen ovien takana. Itse kysyn kuitenkin, miksi?
On erittäin OK tehdä aktiivisesti avauksia ja tuoda omaa osaamista esille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että spämmääminen ja pelkkä mainostaminen saattaa johtaa siihen, että ihmiset lakkaavat seuraamasta sinua. Sosiaalinen media kun perustuu vuorovaikutukseen.
On OK myös linkata blogeja ja artikkeleita – tai jakaa muiden sisältöjä, mutta suosittelen aina kertomaan miksi jaat jutun ja mitä yleisösi siitä hyötyy. Näin yleisösi tietää, mitä linkin takaa löytyy ja miksi se kannattaisi lukea.
Suomenkielinen Linkedin on vielä hieman lapsenkengissä, mutta se kehittyy koko ajan. LinkedInissä on myös ammatillisia ryhmiä, mutta ne eivät ole yhtä aktiivisia kuin facebookissa.
LinkedInissä ei ole pakko toimia englannin kielellä. Voit pohtia kieliasiaa siltä kantilta, ovatko tavoitteesi tai verkostosi suomenkielisessä vai englanninkielisessä ympäristössä. Tai kenties jollain muulla kieli- tai kulttuurialueella.
Hyvän profiilin anatomia
Hyvä profiili on informatiivinen, aktiivinen, vuorovaikutteinen ja aito.
Sen on syytä kuvastaa sinua ja vastata sitä, mitä netistä muutenkin nimelläsi löytyy. Profiilissa tulee tietenkin olla hyvä ja tuore kuva sinusta. Kuva, joka kertoo jotain persoonastasi. Profiili saa olla myös elämänmakuinen ja persoonallinen.
Minimivaatimus on, että Intro kertoo sinusta riittävästi ja selkeästi.
Intro tarkoittaa kohtaa, jossa on profiilikuva, kansikuva ja ”summary” eli ”about”. Intro mahdollistaa kiinnostuksen herättämisen ja luottamuksen tunteen syntymisen, eli on ihan must, jos haluat hyötyä LinkedIn:stä.
Kansikuvaksi voit ladata haluamasi kuvan koneeltasi. Se voi kertoa vaikka harrastuksestasi tai työpaikastasi. Halutessasi voit rakentaa esimerkiksi Canvassa bannerin, jossa yhdistät kuvaa ja tekstiä.
Summary (about) on paikka kertoa hieman enemmän ja ihan omin sanoin sinusta ja asiantuntijuudestasi. Kenties siitä, miksi sinulta kannattaa tilata palveluita tai minkälaista työtä etsit ja mitä voit potentiaaliselle työnantajallesi tarjota. Summaryssä voit kertoa myös omasta osaamisestasi laajemmin kuin työn kannalta, sinua motivoivista asioista, tulevaisuuden visioista ja siitä, miten voit auttaa yleisöäsi.
Minun summaryni on toistaiseksi vielä englanninkielellä, mutta voisi hyvinkin olla suomeksi. Tekstistä huomaa, ettei englanti ole minulle luonnollinen viestintäkieli. Yritän kuitenkin harjoitella ja ylläpitää sitä, joten nämä ovat tällä erää näin.
Profiilin otsikkoon (Headline) kannattaa kirjoittaa työnkuvasi tai avainsanat osaamisestasi. Se näkyy heti kuvasi alla ja kiinnittää ensimmäiseksi huomion.
Jos olet töissä, poimi myös nykyinen työnantajasi ja toimenkuvasi sille varattuun kenttään (Current Position).
Profiilissa huomioitavaa
Perustietoja, joita profiiliin kannattaa lisätä ovat koulutustausta, työhistoria sopivassa määrin ja nykyinen työnantaja ja työnkuvasi. Sekä tietenkin yhteystiedot! Saahan sinut tarvittaessa kiinni?
Kannattaa tsekata myös asetuksista, että sinut löytää hakemalla. Ihan kaikkea tietoa ei välttämättä tarvitse laittaa julkisesti, mutta suosittelen nimen, valokuvan ja Intron sekä nykyisen työnanatajatiedon näkymistä julkisesti.
Jos haluat viedä LinkedInin pro-tasolle, pyydä ja anna suositteluja. Suosittelen kuitenkin, että suosittelut ovat aitoja ja valideja.
LinkedIn:iin kannattaa lisätä myös työnäytteitä: blogit, videot ja muut tuottamasi sisällöt istuvat ”Linkkariin” kuin nenä päähän. Sertifikaatit, kurssit ja vapaaehtoistyöt kertovat myös persoonastasi.
Henkilöbrändiin vaikuttavia asioita
Henkilöbrändi on sitä, mitä sinusta puhutaan kun et ole läsnä
Kun hahmotan henkilöbrändin rakentumista, se muodostuu minun mielestäni näiden kolmen tason kautta:
Mistä tulet
Missä olet
Mihin olet matkalla
Mistä tulet tarkoittaa tietenkin sitä, mitä olet tehnyt aikaisemmin. Se näkyy työhistoriana, koulutuksina ja mahdollisina työnäytteinä. Siihen kuuluu myös ihmiset, ketkä ovat kuuluneet verkostoosi ja se, miten sinä tai verkostosi kertoo/on kertonut siitä, mitä olet tehnyt aikaisemmin.
Missä olet tarkoittaa tämän hetkistä tilannetta: mitä teet työksesi ja mitä harrastat, minkälaisiin verkostoihin kuulut ja tapasi olla välittömässä vuorovaikutustilanteessa. Tapa olla vuorovaikutuksessa vaikuttaa vahvasti siihen, minkälainen henkilöbrändisi on.
Mihin olet matkalla, näkyy esimerkiksi siten, että otat osaa keskusteluihin, joista voit oppia uutta, vaikka et olekaan kyseisen asian asiantuntija. Kannattaa verkostoitua ihmisten kanssa, jotka ovat jo siellä, mihin tähtäät! On erittäin ok kertoa, että haluat oppia uusia asioita ja nimetä ne.
Miten henkilöbrändi rakentuu
Henkilöbrändi rakentuu pitkälti siis sen varaan, miten olet vuorovaikutuksessa. Se on se ammattitaidon, maineen ja imagon yhdistelmä, josta sinut tunnetaan. Siihen liittyy vahvasti tunnejälki, jonka kohtaamisissasi jätät.
Osallistu aktiivisesti keskusteluun, niin jälkiä jää enemmän. Jos käyt vain jättämässä omia avauksia ja linkkejä omiin tai työnantajasi sisältöihin, henkilöbrändi jää vajaaksi tai sitä ei edes synny. Se on vähän sama kuin kävisit yön pimeimpänä hetkenä jättämässä käyntikorttisi johonkin ilmoitustaululle.
Voit aivan hyvin osallistua keskusteluun, joka kuuluu maailmaan, johon olet ehkä vasta menossa. Asiantuntijat avaavat mielelään asiaansa! Näin saat myös mahdollisuuden verkostoitua ihmisten kanssa, jotka voivat joskus auttaa sinua tavoitteissasi.
Vuorovaikutuksen ja aktiivisuuden lisäksi tärkeitä elementtejä asiantuntijan henkilöbrändin rakentamisessa mielestäni ovat Mielikuvat ja Ratkaisukeskeisyys.
Mielikuvat syntyvät kohtaamisissa, joten kannattaa pyrkiä positiiviseen lähestymistapaan ja muistaa myös visuaalisuus. Mielikuvia rakennetaan myös kuvien ja muiden visuaalisten elementtien avulla. Visuaalisuuten kannattaa oikeasti panostaa.
Ratkaisukeskeisyys tarkoittaa sitä, että asioita kannattaa lähestyä aina mahdollisuuksien ja ratkaisujen kautta. Auttamalla muita jäät mieleen ja se voi olla joskus ratkaiseva asia työpaikan saannissa tai palveluiden myynnissä.
Vuorovaikutuksen merkitys
Kuten aikaisemmin totesin, aktiivisuus Twitterissä johtaa helposti verkostoitumiseen myös LinkedInissä.
Kun otat osaa keskusteluun, olipa se sitten Twitter tai LinkedIn, jäät mieleen ja herätät kiinnostusta. Kun kommenttisi perusteella sinusta kiinnostunut ihminen kurkistaa profiilia nimen takana, jätät muistijäljen mikäli olet jaksanut panostaa profiilisi informatiivisuuteen ja visuaalisuuteen.
Vuorovaikutus tarkoittaa kahden suuntaista keskusteluyhteyttä, joka pitää sisällään myös aitoa kuuntelua ja kuulemista. Kannattaa muutenkin huomioida muita; kehu, kiitä, onnittele ja jaa muiden tuottamaa sisältöä eteenpäin. Julkaisuistasi kannattaa olla aina vain noin 30% sinusta ja 70% muista.
Jos törmäät kritiikkiin, mieti, mikä se todellinen ongelma taustalla on. Voitko auttaa ratkaisemaan ongelman, kannattaako lähteä mukaan väittelyyn tai negatiiviseen läyhäämiseen?
Kohtaa toisen osapuolen tunne, se merkitsee ihmiselle todella paljon!
Oma mielipide ja näkemys kannattaa kertoa rohkeasti. Avaa ajatuksiasi! Kerro kokemuksistasi! Eri mieltäkin saa olla, mutta jankkaaminen, riitely ja muiden väheksyminen ei edistä asiaasi. Jos olet eri mieltä asioista, perustele. Tuo pöytään ratkaisu tai yritä etsiä sitä yhdessä muiden kanssa. Tämä rakentaa mielikuvaa asiantuntijuudesta, jos mikä.
Väärinkäsitykset kannattaa korjata ja jos mahdollista, ohjata ihmisiä oikean tiedon äärelle, olipa kyse sitten omasta työroolistasi, yrityksestäsi tai työnantajastasi. Kysymyksiin ja palautteisiin kannattaa niin ikää aina vastata.
Jokaisella on oikeus vetää rajansa keskusteluissa, mutta se kannattaa tehdä ystävällisesti ja selkeästi. Trollien kanssa ei kannata lähteä edes keskustelemaan.
