SoMe-asiantuntijoita putkahtelee esille kuin sieniä sateella.
Koulutustarjontaa alkaa olla aina perusteista hakukoneoptimointiin ja työntekijälähettilyysohjelmiin asti. Ehkä meillä viimeinkin aletaan heräämään siihen, että SoMe:ssa on yksinkertaisesti oltava — niin yritysten kuin sen työntekijöidenkin. Hyvä homma!
Päätään alkaa nostamaan myös puheet ”SoMe-kuplasta”, jossa samanmieliset hymistelevät keskenään. Vaaditaan esimerkkitapauksia SoMe-läsnäolon konkreettisista hyödyistä. Ilmoille on lievästi sanottuna lävähtänyt tyypillinen suomalainen ”joko-tai” -henki!
Markkinat, markkinointi, myynti ja ostoprosessi ovat yksinkertaisesti murroksessa, joten hyötyjä tarkastellessa pitää vaihtaa myös niitä kiikareita, joilla tarkastellaan – toivottavasti paljon entistä laajempaa – kokonaisuutta. Jokohan viimeistään nyt heitetään se kvartaalitaloushulluus romukoppaan?
SoMe ei ole mielestäni sen kummallisempi asia kuin että mentäisiin torille myymään tuotteita. Myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu yhdessä ja samassa paketissa asiakkaan tarpeet huomioiden.
SoMe-läsnäoloa voi toki tarkastella monesta näkökulmasta: markkinoinnin, viestinnän, myynnin ja asiakaspalvelun — sekä tietenkin vielä sen yleisön näkökulmasta. Jokaisessa kulmassa löytyy omat intressinsä ja prioriteettinsa, vaikka viimekädessä yrityksen ainoa funktio SoMe:ssa olemiselle löytyy siitä samasta kuin sen olemassaolon funktio ylipäätään: asiakkaasta.
Mielestäni yritys pärjää SoMe:ssa ja markkinoilla parhaiten, jos se osaa yhdistää eri siiloihin piiloutuneet voimavaransa ja tehdä yhteistyötä rajojen yli huomioiden SoMe:n mukanaan tuomat vaatimukset osana kaikkea toimintaa. Osana. SoMe ei korvaa esimerkiksi perinteisiä asiakaspalvelukanavia tai tavoita yrityksen kaikkia asiakkaita.
Asiantuntijat huutavat kilvan myös, että SoMe:n myötä yritysten pitää unohtaa ”brändin kiillottaminen” ja ryhtyä toimimaan läpinäkyvästi. Avoimuutta vaaditaan ja rohkaistaan yritysten työntekijöitä toimimaan verkossa jopa räväkästi. Ketään kun ei kiinnosta kiiltokuvat. Nämä ovat hyviä huomioita ja ihan täyttä asiaa sinänsä — mutta se on sitä hienosäätöä. Kirjaimellisesti otettuna ohjeistuksena ne voivat johtaa pahasti harhaan.
Yrityksen markkinointi- ja viestintäosastojen tehtäviin kuuluu rakentaa ja huolehtia brändistä. Voi olla, että tänä ”asiakkaan aikakautena” se on tehtävä hieman toisella tapaa, kuin aikaisemmin, mutta tuskin nyt kuitenkaan on aihetta heittää brändin ympärille rakennettua ”käsikirjoitusta” romukoppaan.
Ehkä tärkeintä, mitä markkinointi ja viestintä voi tänään tehdä, on kirkastaa brändiä yrityksen sisällä. Yrityksen kannalta ihanteellista on jos sen työntekijöiden sydän sykkii sille ja yhtämielisenä jalkautuu sanan saattajiksi SoMe-kanaviin. Jokainen toki omalla äänellään! Samalla työntekijöiden on oltava tietoisia ja muistettava yrityksen arvot ja visio — jos jokainen alkaa maalaamaan yrityksestä täysin oman näköistä kuvaa, tulee siitä sillisalaattia, joka ei ainakaan kirkasta brändiä. Työntekijälähettilyyteen panostaminen on mielestäni yhtä tärkeää kuin se, että yritys ylipäätään päättää olla läsnä SoMe:ssa.
Kaksi tärkeintä muistettavaa asiaa, kun lähdetään SoMe-kanaviin yrityksen edustajina:
- yritys on olemassa asiakkaan tarpeita varten
- yrityksen työntekijöiden pitää tietää ja sisäistää yrityksen visio ja arvot
Avoimuuden vaatimus on myös hieman vaikeasti hahmotettava asia. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden toimintaan vaikuttaa ja sitä ohjaa omat lakinsa, eikä tietyistä asioista saa kertoa julkisuuteen — saati yrityksen sisällä — ennenkuin asia voidaan julkaista. Tuotekehitysprojektien suhteen on myös syytä miettiä, mitä voi avoimesti kehitysvaiheessa olevista palveluista/tuotteista kertoa. Toisaalta esimerkiksi Ruokangas Guitarsin videoprojekti ”Ruokangas Unicorn Video Diary” toi yritykselle runsaasti näkyvyyttä ja tilauksia, eikä kukaan varastanut ideaa! Toinen Hyvä esimerkki avoimuudesta on Soneran viestinnän julkaisemat SoMe-ohjeet Soneran työntekijöille.
Kaikkea ei kannata tuoda avoimesti julkisuuteen puitavaksi. Yrityksessä voi olla myös sisäisiä ristiriitoja tai tilanteita, joita ei kannata kertoa ulospäin, vaikka houkutus kävisi kuinka suureksi. Tämä on jokaisen työntekijän syytä muistaa, eikä likapyykkiä kannata lähteä pesemään julkisuuteen myöskään työntekijän oman maineen vuoksi. Rettelöitsijän maine ei edesauta ketään. On asioita, joista pitää puhua ja antaa palautetta yrityksen sisällä.
SoMe:ssa pärjää hyvin, kun pitää mielessään torivertauksen. Voit tehdä SoMe:ssa ihan sitä, mitä voit tehdä julkisella torillakin. Onko SoMe sinulle kupla vai markkinakoju?
tuizek.com 