Visuaalinen viestintä on laaja käsite ja kokonaisuus. Alaa opiskeleva voi toimia vaikkapa valokuvaajana, mediasisältöjen suunnittelijana tai graafisena suunnittelijana.
Muotsikassa tarjolla on nämä kolme erillistä suuntautumisvaihtoehtoa ja opintojen alusta lähtien opiskelet omalla suuntautumisellasi.
Opiskelu muotsikassa
Opintojen sisällöt ovat osin yhteisiä ja osin liippaavat toisiaan. Sinun tulee kuitenkin jo hakuvaiheessa päättää, mille suuntautumisvaihtoehdolle haet.
Kukaan ei määrää, etteikö mediasisällön suunnittelija voisi työllistyä lehden taittajaksi tai kuvittajaksi tai etteikö graafista suunnittelua opiskellut työllistyisi pelisuunnittelijaksi. Kursseja voi valita myös muiden suuntautumisvaihtoehtojen sisältä, mutta ei niille välttämättä pääse. Usein opinnot rakentuvat moduuleista, joita ennen täytyy olla käytynä tietyt valmistelevat kurssit ja näiden yhdistäminen voi olla hankalaa
Itse opiskelin avoimessa amk:ssa valokuvauksen polkuopinnot, mutta väylän kautta hain opiskelemaan graafista suunnittelua. Opintojen alussa pohdin, että olisiko pitänyt sittenkin pyrkiä opiskelemaan mediasisällön suunnittelua, sillä tulevaisuus ON mediasisältöjen.
Olisin halunnut opiskella molempia, mutta se ei ollut mahdollista ja graafinen suunnitteluhan on osa minua. En siis harmittele suuntautumisvaihtoehtoani, mutta tulevaisuudessa en sulje pois vaihtoehtoa videoiden tai jopa podcastien tuottamisesta osana toimenkuvaani.
Ala nyt ja tulevaisuudessa
Tarkastelen itse alaa aika laaja-alaisesti ja osana isompaa kokonaisuutta. Minun on vaikea kuvitella, että voisin tehdä työtä pelkästään visuaalisten elementtien tuottajana niin, että joku muu päättää ihan kaikesta muusta.
Toivon löytäväni paikkani monialaisen työryhmän osana, jossa ajatuksiani kuunnellaan ja roolikseni hyväksytään muukin kuin visuaalisten elementtien toteuttaminen.
Visuaalinen viestintä tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeässä roolissa. Lehtien taittaminen voi automatisoitua, mutta koneet ja keinoäly eivät todennäköisesti tule koskaan ymmärtämään syvällisesti inhimillisiä, kulttuuri- ja tilannesidonnaisia seikkoja.
Ympäristö ja kulttuuriin liittyvät asiat voivat muuttua nopeastikin ja tilanteiden tulkitseminen ja niihin nopeasti reagoiminen tarvitsee kulttuuria ymmärtävää inhimillistä otetta. Luovat ratkaisut ovat keinoälylle toistaiseksi mahdottomia.
Visuaalinen viestintä vaikuttamiskeinona
Covid-19 aiheuttama ja nyt jo pidempään kestänyt poikkeustila vaikuttaa ihmisiin voimakkaasti. Mieti, miten kaupan kassan edessä olevien iltapäivälehtien huutavat otsikot ja dramaattiset kuvat vaikuttavat mielialaasi ja yhteisön henkiseen tilaan.
Kuvien ja visuaalisten elementtien sijoittelun avulla voidaan myös rakentaa, luoda uskoa ja vahvistaa. Lohduttaa. Liimata yhteen.
Visuaalisilla viestijöillä on valtava vastuu yhteiskunnan rakentumisessa, tai ainakin jos ei tätä haluta nähdä vastuuna, niin mieletön vaikuttamisen paikka siinä on! Uskon, että tämä otetaan huomioon tulevaisuudessa yhä vahvemmin, koska kaikki tahot, niin kaupalliset toimijat kuin järjestötkin, haluavat nimenomaan vaikuttaa ympäristöönsä.
Visuaalisiksi elementeiksi katson myös otsikkotekstit, joita luemme visuaalisesti ja ne vaikuttavat meihin aivan samoin kuin vaikkapa liikennemerkkien punainen valo tai varoituskolmio. Hälytystila tai turvallinen fiilis syntyy alitajuisesti hahmon ja merkin tulkinnan kautta.
Kulttuurin moninaistumisen, yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentumisen ja jopa lainsäädännönkin vuoksi verkkosivuilla, lehdissä, esitteissä ja pakkauksissa täytyy panostaa ymmärrettävyyteen. Saavutettavuusdirektiivi määrittelee jo nyt viranomaisten viestintää ja se vaikuttaa niin tekstien kuin kuvallisenkin viestinnän tapaan ja laatuun. Ymmärrys saavutettavuudesta tulee olemaan yksi työkalu visuaalisen viestijän työkalupakissa.
Uskon, että vaikka tältäkin alalta osa toiminnoista automatisoituu ja keinoälyn avulla voidaan tehdä osa suunnittelijan töistä, meille suunnittelijoillekin riittää työsarkaa.
Itse pyrin hahmottamaan koko ajan opintojen edetessä, minkälaisia taitoja minun kannattaisi hankkia ja miten voisin yhdistää uuteen osaamiseen myös aikaisemman työn kautta kertynyttä osaamispääomaa.
Törmäänköhän tulevaisuudessa kuinka usein siihen, että minun käsketään keskittyä vain visuaaliseen puoleen ja jättää tekstin muotoilu tai palvelukokemuksen rakentaminen ammattilaisille? Toivottavasti en, sillä näen itse, että tulevaisuus on monialaisten ja poikkitaiteellisten työryhmien, jotka kykenevät sopeutumaan ja sulautumaan muuttuvissa tilanteissa ja toimimaan tehokkaasti erilaisten tekijöiden vahvuuksien ja laaja-alaisesti rikkaiden näkemysten varassa.
tuizek.com 