Meillä oli keväällä e-julkaisemisen kurssi, jonka aikana tuli tehdä verkkoon interaktiivisena julkaisuna esimerkiksi kirja, verkkolehti tai vaikka oma portfolio.
Koska minulla on työn alla Työyhteisöinnostamiseen liittyvän kirjan taittaminen, ajattelin että kyseisen kirjan konseptointi voisi olla kiinnostava harjoitustyö tälle kurssille.
Kirjan kirjoittaa ystäväni Anita Mäntynen-Hakem ja se julkaistaan vuoden 2020 lopulla. Laitan tähän postaukseen linkin kirjan tulevalle verkkosivulle myöhemmin!
Asiakkaan toiveet ja todellisuus
Itseasiassa oli erittäin hyvä, että valitsin tämän harjoitustehtäväkseni, sillä vastaan tulleet haasteet kirkastivat minulle paitsi e-julkaisemiseen liittyviä reunaehtoja, myös ennenkaikkea sen mahdollisuuksia.
Kirjailijan toive on, että asiakas voi hankkia kirjan joko sähköisenä tai painettuna. ”Samalla taitollahan ne menee”. No joopa, kyllähän niitä niin julkaistaan, mutta…
Graafikon taimena olin jo alkuun sitä mieltä, että ei taida mennä, jos haluaa molemmista visuaalisesti ja lukukokemuksen kannalta parhaan mahdollisen.
Opettajan reaktio suunnitelmiini tehdä taitto, joka toimii niin painetussa kuin sähköisessäkin kirjassa, vahvisti oman ajatukseni :).
Sama taitto sähköiseen ja painettuun kirjaan?
Toki voidaan tehdä yksi taitto ja käyttää sitä sekä painettuun kirjaan että pdf:nä julkaistavaan kirjaan. Ne näyttävät tosiaan ihan samalta. Kirjasintyypit ja muut visuaaliset elementit pitää kuitenkin tässä tapauksessa miettiä todella tarkoin, jotta lukukokemus näyttöpäätteellä, tabletilla tai vaikka kännykässä SEKÄ paperilla on lukijan kannalta mukava.
Typografia vaati omaa asiantuntijuutta ja erilaiset kirjasintyypit toimivat eri tarkoituksiin; toiset paremmin näyttöpäätteellä, toiset painetussa kirjassa. Asiaan vaikuttaa myös näyttöpäätteen kirkkaus, tekstin pistekoko ja paperin pintastruktuuri ja jopa sen sävy.
Lisäksi on mietittävä onko pdf kuitenkaan paras mahdollinen sähköisen kirjan formaatti, koska se ei ole lukijan muokattavissa tai muokkaudu päätelaitteen ominaisuuksien mukaisesti. Eteen voi myös tulla, ettei se avaudu jokaisessa laitteessa ja ainakin kännykällä pdf:n lukeminen voi olla tuskaista.
On siis otettava selvää, minkälaisia sähköisten kirjojen lukutottumuksia ja -laitteita kirjan kohdeyleisöllä on.
EBUP-julkaisu
Toinen vaihtoehto on julkaista e-kirja EBUP-muodossa, jolloin siihen saadaan mukaan interaktiivisuutta (joka on mielestäni ehdottomasti aivan liian heikosti hyödynnetty potentiaali).
EBUP voidaan tehdä joko ”kiinteänä” (fixed layout) tai ”juoksevana” (reflowable), joista juokseva muoto on lukijan kannalta ehdottomasti miellyttävin, koska se mahdollistaa tekstin muokkautumisen päätelaitteen mukaan.
Tällöin sama kirja voi lopulta olla laitteesta riippuen 200 tai vaikka 500 -sivuinen, mikä tarkoittaa toisaalta sitä, että kirjan taittajalla on haasteita visuaalisuuden kanssa. Kuvaa tai tiettyä tekstiä ei voi laittaa sivulle 125, kun ei ole tietoa, mitä sivulle 125 asettuu. Tämä asettaa graafiselle suunnittelijalle haasteita esimerkiksi kuvituksen sijoittamisen ja typografialla leikittelyn kanssa ja pakottaa tekemään kirjasta suhteellisen tylsän näköisen.
Toisaalta on sellainenkin typografinen näkemys, että kirjan taitto on onnistunut kun siihen ei kiinnitä huomiota lainkaan. Tätä mieltä oli ainakin Beatrice Warde Crystal Goblet -nimisessä esseessään – ja tietenkin kaikki hänen faninsa.
Kiinteä versio EBUPista ei ole responsiivinen.
Harjoitustyöni
Koska julkaisuun piti tässä harjoituksessa saada interaktiivisuutta ja halusin kokeilla EBUP-julkaisua, jouduin hylkäämään pdf:n ja päädyin tekemään e-kirjan konseptin kiinteällä layoutilla.
Interaktiivisuutta toin kirjaan tekemällä aktiivisia linkkejä kirjailijan esipuheessaaan mainitsemista häntä innostaneista kirjoista ja muista lähteistä. Tämä voisi tuoda lukijalle yllättävääkin lisäarvoa. Itse ainakin googlaan kirjoista bongaamiani juttuja ja jos kirjailija olisi valmiiksi linkittänyt näitä, voisin olla ilahtunut.
Tein myös kirjailijattaren kuvasta animaation ja lisäsin siihen mahdollisuuden kuunnella ääninäyte hänen valmennuksissaan usein käyttämästään innostamisen tekstistä hänen itsensä lukemana. Jotta ääninäyte ei häiritse, sen kuulee vasta kun niin itse valitsee ja sen voi halutessaan myös sulkea pois häiritsemästä. Rakensin sivulle erilliset äänen hallintanappulat. Animaatiosta ja mahdollisuudesta kuunnella kirjailijan ääntä tuli mielestäni sangen kiinnostava ja mukava lisä kirjaan.
Rakensin kirjan loppuun myös omana bonuksena innostajan aakkosista selattavan korttipakan. Innostajan aakkoset käy läpi innostamisen sanastoa ja avaa omalla tavallaan innostamisen maailmaa. Palaan tähän jossakin seuraavista postauksista.
Sähköiset julkaisut lukijan näkökulmasta
Tämä kaikki saikin miettimään, että itseasiassa e-julkaisu pitäisi nähdä ihan eri tuotteena kuin perinteinen kirja. Mitä kaikkia jännittäviä yksityiskohtia, jotka palvelisivat tarkoitusta ja lukijaa, voisikaan vaikkapa itsensä kehittämiseen ja oppimiseen liittyviin kirjoihin rakentaa!
EPUB-julkaisun kanssa tulee kuitenkin eteen myös se tosiseikka, että lukija joutuu hankkimaan laitteelleen lukuohjelman. Näitä toki on esimerkiksi Applen laitteissa valmiiksi ja muihinkin laitteisiin niitä on ilmaiseksi ladattavissa, tosin ei välttämättä hyviä… Windowspuhelimiin näitä ilmeisesti ei edes ole saatavilla, Androidiin Reasily on oikein hyvä, mutta sitten taas PC:lle saatavat lukuohjelmat voivat näyttää EBUP-julkaisun ihan miten sattuu.
Kirjakonseptini ja harjoitustaittoni EBUP (fixed layout) toimi loistavasti MacBookilla ja iPad Prolla. Samsungin kännykkään lataamallani Reasily-ohjelmalla se toimi myös sangen mainiosti, mutta koska kirjan mitat eivät olleet sama kuin kännykkäni näytön koko, kirjan alaosaan tuli valkoinen parin sentin tyhjä alue. Lukemisen kannalta se ei haittaa, mutta näyttää vähän ammattitaidottomalta ja hölmöltä. PC:llä Adoben lukuohjelmalla kirja hajosi aivan atomeiksi ja lukuohjelmissakin se näytti huonolta.
Muita huomioitavia seikkoja
Ja sitten täytyy tietenkin huomioida, mistä e-julkaisu on hankittavissa. Jakelualustoja on toki paljon ja joissakin palveluissa saattaa löytyä mahdollisuuksia myös julkaisun pdf:n pohjalta mobiiliystävällisen version rakentamiseen erillistä kuukausimaksua vastaan (esim. Issuu). Pdf voidaan tietenkin ladata linkistä tai toimittaa sähköpostitse.
On olemassa maksullisia ratkaisuja e-julkaisujen responsiivisuuteen. Joillain ohjelmilla voi taittaa EPUB-julkaisun, jonka ohjelma koodaa erilaisiin laitteisiin sopivaksi. Palveluiden kuukausimaksut ovat useita satasia tai vaikkapa 2500 dollaria per julkaisu. Tällaiseen luonnollisesti voi panostaa siinä vaiheessa, kun julkaisusta saatavat tulot ovat sitä luokkaa, että se kannattaa ja yleisö on sen verran suuri määrältään, että kysyntää riittää.
En ihmettele, miksi e-kirjat eivät ole vielä saavuttaneet suurta suosiota. Tarjontakin on varmasti heikompaa edellä mainitsemieni haasteellisuuden vuoksi, mutta lukijankin kannalta tilanne on hämmentävä. Suomen kielialue on kenties aivan liian pieni, jotta e-kirjoihin kannattaisi tosissaan panostaa. Toisaalta kun teknologia kehittyy ja halpenee, tarjontaakin saattaa ilmestyä.
E-kirja, jos se nähtäisiin omana tuotteenaan ja se muotoiltaisiin formaatin ja välineen mahdollistamilla keinoilla, voisi tarjota lukijalle aivan uusia kokemuksia.
tuizek.com 