Blogissani on miljoona postauksen aihiota, jotka ovat jääneet kesken. Olen kyllä otsikoinut tehokkaasti erilaisten kurssien sisältöjä ja jonkin verran kirjoittanutkin oivalluksia niistä, mutta ovat jääneet kesken odottamaan parempaa aikaresurssia. Joitakin julkaisin alkuvuodesta jälkikäteen.
Löysin äsken drafteja ja tilastoja kurkastessani mm. erittäin mielenkiintoisen, melkein valmiin, blogikirjoituksen aiheesta mikä sai minut lähtemään tutkinto-opiskelijaksi keski-ikäisenä, vaikka minulla oli mielenkiintoinen ja intohimoihini liittyvä työ, eikä mitään takuuta, että tulisin koskaan saamaan graafisen suunnittelijan töitä.
Blogiin kirjaamani ajatukset palauttivat mieleen minulle tärkeitä asioita ja toi kristallin kirkkaasti mieleeni sen johtotähden, miksi olen tässä; viimeistelemässä opintojani. Julkaisen tuon kirjoituksen jossain vaiheessa jollain tapaa. Mahtavaa, että olin sellaisen saanut kirjoitetuksi!
Opinnäytetyön prosessi on käynnistymässä
Tuntuu uskomattomalta, että aloitin ihan vasta tutkinto-opiskeluni ja olen jo viimeistelemässä opintojani! Olen niin kiitollinen ja edelleen innostunut aiheesta. Tiedän, että olen sieluntehtäväni parissa. Ja tuleehan tämä valmistumisaikataulu tosiaan nopeasti vastaan, sillä olen suorittanut opintojani hieman nopeammalla tahdilla.
Palasin opintovapaalta töihin tammikuussa ja suoritin sen rinnalla ”kevyesti” pari kurssia. Lopulta suoritin 15 op edestä käyttöliittymää ja käyttäjälähtöistä suunnittelua koskevia kursseja, sekä iltatöinä tradenomien 10 op arvoisen brändinrakennuskurssin! Huh, mikä alkuvuosi! Heinäkuussa aloitin harjoittelun digigraafikkona, palaan tähän aiheeseen varmasti lähiaikoina omassa postauksessa.
Opinnoissa on ollut monia pettymyksen paikkoja, mutta valintaani alasta ja opiskelemaan lähtemisestä en ole katunut yhtään ainoaa hetkeä. Olen toki maksanut kovan hinnan omien voimavarojen, taloudellisen tilanteen ja läheisten ihmisten tuen vähenemisen muodossa. Mietin muutama viikko sitten, että onko kokemani tuen puute ja yksinäisyys todella opintojeni arvoisia. En haluaisi rinnastaa näitä, mutta edelleenkin koen, että kaikesta menetetystä huolimatta opintoni ovat olleet elämässäni yksi parhaimmista päätöksistä; olen löytänyt itseni, intohimoni ja vahvuustekijäni näiden opintojen myötä.
Tänä syksynä on alkanut opinnäytetyötä alustava tutkimuksen ja kehittämisen kurssi. Kurssin aloitus ja opparin työstäminen samaan aikaan suorittaessani opintoihini liittyvää harjoittelua on melko kova koitos. Näen, että tämä on kuitenkin niin lyhyt aika elämässä, että enköhän minä tästäkin selviä!
Opinnäytetyön aihe varmistui kesän aikana ja olen esittelemässä aiheeni seminaarissa lähiviikkoina. Opinnäytetyöni koskee brändin visuaalisen ilmeen kehittämistä, ei tosiaan mitään järistyttävää tai alaa mullistavaa.
Alun perin suunnittelin toista aihetta, mutta se olisi liian suuri aihe amk-tasoiseen oppariin. Opparin tarkoitus on kuitenkin vain tehdä näkyväksi se, mitä olen opintojeni aikana oppinut. Aihe brändin visuaalisen ilmeen kehittämisestä on tosi innostava ja aiheen parissa voisin tulevaisuudessakin töitä tehdä.
Syksy menee siis harkan ja opparia alustavasti työstäen. Tarkoitus on kuitenkin syventyä oppariin sitten alkuvuodesta, kun saan harjoittelun suoritetuksi.
tuizek.com 