Blogia pitäisi kirjoittaa säännöllisesti ja tavoitteellisesti, jos sillä on lukijoita. Satunnaiset postaukset silloin tällöin ja epätasainen laatu/sisältö eivät palvele blogista kiinnostuneita lukijoita.
Omilla blogeillani lukijamäärä on suhteellisen pieni, enkä edes tavoittele isoa lukijamäärää. Blogini toimii lähinnä muistikirjana itselleni — toki mukana on useissa blogeissani kulkenut punaisena lankana tietynlainen ”vertaistarina” joskus jollekulle löydettäväksi.
Tunnustan, että minua kiinnostaisi haastaa itseäni blogin suhteen, sillä rakastan bloggaamiseen liittyviä asioita. Valitettavasti tämän hetkinen arkeni ei mahdollista antautumista tälle harrastukselle siinä määrin kuin ”hyvä bloggaaminen” vaatisi. Priorisoin elämässä muita asioita juuri nyt tärkeämmäksi. Voi olla, että sinä vuonna kun arjessa löytyy joustoa tämänkaltaiselle intohimolle, bloggamainen on jo menneiden talvien lumia. Bloggaan omaan elämäntilanteeseeni sopivalla tahdilla ja laadulla. Kiva, jos joku siellä ruudun toisella puolella saa tästä jotain.
Saan myös töissä kirjoitella jonkin verran blogia ja blogitekstini käyvät myös yrityksen viestintäyksikön seulan läpi. Saan hyvää ja tärkeää palautetta kirjoituksistani. Se on palkitsevaa ja iloitsen suunnattomasti mahdollisuudestani kirjoittaa töissä blogia.
Blogikirjoitusten ei saisi olla kovin pitkiä, jotta blogi säilyttää kiinnostavuuden ja tuoreuden. Omat kirjoitukseni tuppaavat venymään pitkiksi, ja muistuttavatkin ehkä lähinnä jonkinsortin kolumneja tai lyhyitä lehtiartikkeleita. Jos minulla olisi aikaa panostaa tähän, suunnittelisin tekstit paremmin ja isommat aihealueet jakaisin useammaksi postaukseksi. Lisäksi haluaisin tehdä systemaattisesti taustatyötä; etsiä tutkimustuloksia, tutkia ristiin eri tieteenalojen näkemyksiä asioista ja jakaa mielenkiintoisia linkkejä enemmän tuottaakseni jotain ekstraa lukijalle.
Nykyisin blogeissa on mielestäni ihan tolkuton määrä valokuvia. Itse en pidä siitä ilmiöstä ja kuvien latautuminen hitaammalla nettiyhteydellä on tuskaista ja vaikeuttaa blogin lukemista. Yksi puhutteleva kuva mielestäni riittää ja kertoo enemmän jättäen tilaa myös lukijan mielikuvituksen heräämiselle. Useamman kuvan käyttäminen on perusteltua, jos kuvat tuovat jotain lisää tarinaan, esimerkiksi kerroksellisuutta tai kertovat jollain tapaa tekstin ohella omaa tarinaansa.
Minusta kuvien tulva näyttää siltä, että bloggari ei kykene päättämään mikä ihanista kuvista on se ihanin ja uskoo lukijan jakavan kanssaan saman egoistisen riemun *minun* kuvien ihanuudesta. Voi olla, että suuri yleisö kokeekin niin, minä en taida kuulua siihen suureen yleisöön mieltymysteni suhteen.
Nautin suunnattomasti blogeista, joissa puhuttelevien valikoidun ja määrällisesti rajatun kuva-aloituksen ohessa on hyvin jäsennelty, tiivis ja ajatuksia herättävä teksti. Olisiko sinulla vinkata minulle joku tälläinen blogi? Kaipaan inspiraatiota!
tuizek.com 