Motivaation lähteillä

pirunkuru

Pohdin edellisessä kirjoituksessani kunnianhimoa ja sen puutetta. Miten kunnianhimon saisi valjastettua tavoitteiden saavuttamiseen?

Tavoitteiden saavuttamisessa auttaa, että toiminnan takana oleva motivaatio kumpuaa oikeasta lähteestä ja että osaa valjastaa tahdonvoimansa palvelemaan omia tarpeitaan. Frank Martelan vinkkejä tahdonvoiman valjastamisesta omaan käyttöön tässä kirjoituksessani.

Motivaatiota on tutkittu paljon. Klassiset teoriat pohjautuvat pitkälti fyysisiin tarpeisiin, samoin esimerkiksi Maslowin tarveteoria. Moderni ihminen pääsääntöisesti ei koe puutetta fyysisissä tarpeissa, joten mikä motivoi nykyihmistä? Tähän löytyy teoria esimerkiksi Edward Deciltä ja Richard Ryanilta. He jaottelevat eri motivaation tasot seuraavasti:

  • Amotivaatio – Motivaation puute estää luonnollisesti lainkaan toimimasta.
  • Ulkoinen motivaatio – Ulkoisen motivaation varassa toimiva suorittaa rutiininomaisesti. Ulkoinen motivaation varassa toimiminen ei ole kovin kestävää. Tutkimusten mukaan esimerkiksi jos tehtävä vaatii  luovuutta tai mielikuvitusta, ulkoinen palkitseminen jopa heikentää suoritusta ja vähentää motivaatiota.
  • Sisäistetty motivaatio  – Sisäistetyn motivaation varassa toimiva kokee, että ”näin vain pitää tehdä”. Syyt voivat olla sisäisiä tai ulkoisia, mutta itse toiminta ei innosta. Toimintaa ohjaa syyllisyyden tunne.
  • Samaistettu motivaatio/ Integroitu motivaatio – Samaistettu motivaatio on jo melko kestävää, koska toiminnasta on tullut osa identiteettiä. Olipa kyse sitten urheilusta, musiikin harjoittamisesta tai opiskelusta, ihminen samaistuu rooliin, joka liittyy toimintaan. Kun motivaatio integroituu vielä lähemmäksi persoonaa ja persoonallisia tarpeita, ollaan hyvin lähellä Sisäistä Motivaatiota.
  • Sisäinen motivaatio – Sisäinen motivaatio johtaa toimintaan tekemisen itsensä vuoksi, ei niinkään tekemisen seurauksien vuoksi. Sisäisen motivaation ohjaamana ihminen on tehokkaimmillaan, tyytyväisimmillään ja terveimmillään, sekä saavuttaa tavoitteensa.

Eri motivaation tasot eroavat toisistaan siinä, kuinka paljon ihminen kokee voivansa määrätä toiminnasta. Toiminnan kontrollin siirtyminen ulkoa itselle siirtää motivaatiota ulkoisesta sisäiseksi. Motivaatio voidaan nähdä siis jatkumona, jonka painopiste vaihtelee täydellisestä haluttomuudesta passiivisen myöntymisen kautta henkilökohtaiseen ja täysin sisäiseen toiminnan ohjaamiseen.

Decin ja Ryanin Itseohjautuvuusteorian mukaan sisäinen motivaatio on mahdollista, kun seuraavat tarpeet täyttyvät:

  • kyvykkyys – tunne siitä, että pystyy
  • autonomia – tunne siitä, että ohjat on omissa käsissä
  • yhteenkuuluvuus – tunne siitä, että kuuluu joukkoon ja tekee hyvää muiden eteen

Motivaation määrää tärkeämpää on siis motivaation laatu.  Motivoituneeseen toimintaan liittyy tunne siitä, että asia koskettaa itseä ja voi vaikuttaa asioihin. Mitä enemmän yllä olevat kolme itsemääräämisteoriaan liitettyä tarvetta liittyvät tavoitteen saavuttamiseen, sitä enemmän motivaatio on sisäistä motivaatiota. Omaa motivaatiota voi kehittää!

  1. Ryhdy tavoitteesi projektipäälliköksi; ota vastuu, päätä itse!
  2. Konkretisoi itsellesi miksi teet mitä teet; toiminnalla on oltava syvempi merkitys, muuten se muuttuu merkityksettömäksi puuhailuksi. Selvitä itsellesi mitä, miksi ja miten.
  3. Innostu ja kehity; lähde liikkeelle asioista, jotka osaat ja hallitset ja tavoittele sopivan haastavia asioita. Mittaa edistymistä. Iloitse saavutuksista. Pyri seuraavalle tasolle.
  4. Etsi ryhmä, jonka kanssa voit jakaa kokemuksia ja ajatuksia. Tämä vahvistaa motivaatiota ja auttaa pitämään sitä yllä.

Paastonaika

 

130

Laskiaistiistaita seuraavana päivänä alkaa kristityillä ympäri maailman suuri paastonaika. Ortodokseilla paasto alkaa jo laskiaissunnuntaita seuraavana maanantaina.

Suuri paastonaika ei tarkoita täydellistä syömättömyyttä tai mehukuureja, vaan kärjistäen sanottuna nautintojen vähentämistä. Voisi jopa sanoa yksinkertaistamista ja keventämistä. Kääntymistä itsekkäästä nautintojen hakemisesta itsetutkiskeluun, kontemplaatioon ja lähimmäisenrakkauden puoleen. Se on aikaa sekä fyysiselle että psyykkiselle puhdistautumiselle. Kyse on henkisestä – ja kristityille toki myös hengellisestä – harjoituksesta. Paastonaika kestää 40 vuorokautta.

Ei ole kaukaa haettua tässä yhteydessä mainita, että myös joogaa harrastaville ihmisille 40 päivän jooga- tai meditaatiohaasteet ovat tuttuja. Kundaliinijoogassa sanotaan, että vie 40 päivää jonkin uuden tavan oppimiseen ja sisäistämiseen ja siksi jotain tiettyä harjoitusta olisi hyvä tehdä 40 vuorokautta.

Vaikka ei olisi uskonnollinen tai henkinen ihminen, paasto tekee hyvää ja siitä on hyötyä kun sillä tarkoitetaan fyysisen ja henkisen taakan keventämistä ja oman suhtautumisen tarkastelemista niin itsekkäisiin nautintoihin kuin muihin ihmisiinkin.

Paastolla on tutkimusten mukaan niin fysiologisia kuin psyykkisiäkin vaikutuksia. Suoliston sanotaan olevan kuin toiset aivot. Sillä, missä kunnossa suolistoflooramme on, on suuri vaikutus siihen, mitä aivoissamme tapahtuu. Jos ruoansulatus ei käy koko ajan ylikierroksilla, olo on kevyempi, kirkkaampi ja kyvykkäämpi myös mielen tasolla. Juuri maitotuotteet ja liha ovat elimistölle raskasta kamaa käsiteltäväksi.

Myös hiljentäminen ja meditaatio ovat tutkitusti aivo- ja mielenterveydelle hyväksi. Siinä missä meidän suolistomme jauhavat ylikierroksilla sisään mättämäämme kuormaa, aivoissamme käy toisenlainen jauhaminen. Ei ihme, että niin moni tänä päivänä kokee olevansa uupunut.

Yli tarpeiden syöminen ja jatkuva informaatiotulva sekä digitaalinen häly kuormittavat. Erityisesti meille erityisherkille ihmisille on tärkeää säännöllisesti poistua kohinasta. Suosittelen sitä toki muillekin. Vaikka toleranssi olisi korkealla ja kohinan aiheuttamaa kuormitusta ei tunnistaisi, sen seurauksena saattaa olla jopa sairastuminen. Käämit voi niin sanotusti palaa. Jatkuva tiedon suodattaminen ja analysointi käy työstä!

Kun syvennyin tarkemmin paaston merkitykseen, se alkoi tuntua tärkeältä ja houkuttelevalta.

Aloitan siis torstaina paaston, jonka aikana pidättäydyn maitotuotteista, lihasta, sokeriherkuista, negatiivisista ajatuksista ja SoMe:n viihdekäytöstä. Lisättäköön vielä, että pidättäydyn myös ostamasta naistenlehtiä (ne ovat tällä hetkellä oikeastaan ainoa itsekäs huvitukseni).

Juuri nyt koen tarvetta keventää kuormitusta, keskittyä henkisiin leveleihin, löytää rakkaus sydämestäni sekä parempi henkinen ja fyysinen hyvinvointi.  Samalla haluan kirkastaa elämäntehtäväni. Löytää kaiken kuonan alta sen oleellisen. Paasto tuntuu siksi hyvältä ajatukselta.

 

Tahdonvoima

232

On taas se aika vuodesta, jollon aloitetaan laihdutus- ja kuntokuureja. Aika, jolloin tehdään lupaus muuttaa elintapoja ja aletaan paremmaksi ihmiseksi. Joku ehkä päättää saavuttaa uralla tulevana vuonna sen seuraavan stepin tai jatkaa kesken jääneitä opintoja ja saada väitöksensä vihdoin kasaan. Joku aloittaa uuden harrastuksen. Mitä näitä nyt olikaan?

Mutta miten pitää lupauksensa ja saavuttaa unelmansa? Filosofian tohtori Frank Martela antaa väkeviä vinkkejä kirjassaan ”Tahdonvoiman Käyttöohje”.  Kirjan takakansi julistaa rohkeasti: ” Kirja opastaa sinua pitämään huolta, että käytössäsi on riittävästi tahdonvoimaa silloin, kun on tosi kyseessä”.

Totta, löysin itsekin kirjan avulla muutaman kompastuskohdan omien tavoitteideni ja muutosteni keskeneräisyyden taustalta. Kokosin kirjan pohjalta itselleni tiivistetyssä muodossa oleelliset asiat tahdonvoiman tueksi. Jaan ne tässä, jospa niistä olisi hyötyä sinullekin:

  1. Syö, nuku ja liiku oikein. Hyvä henkinen ja fyysinen olo auttavat pitämään kiinni tavoitteista.
  2. Valitse taistelusi, älä hukkaa tahdonvoimaa turhiin asioihin. Tahdonvoima kuluu käytössä, kuten mikä tahansa lihas. Se myös palautuu levossa. Aamua ei kannata aloittaa tekemällä miljoonaa turhaa päätöstä mm. pukeutumiseen liittyen, koska tahdonvoiman lihas on silloin jo väsytetty!
  3. Kehitä tahdonvoimaasi aloittamalla helpommista asioista. Todistetusti yhdellä elämänalueella savutettu tahdonvoiman kasvu valuu myös muille elämänalueille.
  4. Keskity yhteen asiaan kerrallaan. 
  5. Ole tosissasi – tee tai älä tee, mutta älä melkein tee.
  6. Usko tahdonvoimaasi – vai ajattelitko onnistua vähän niinkuin itseltäsi salaa ja jo etukäteen luvan epäonnistumiseen antaen?
  7. Älä takerru epäonnistumiseen, anna armoa itsellesi ja laita rohkeasti uutta matoa koukkuun!
  8. Rakenna strategia – noudata sitä ja palkitse välitavoitteiden saavuttamisesta (aikataulutus, selkeä tavoite ja välitavoitteet).
  9. Monitoroi, mittaa ja  merkitse ylös – kehityksen näkeminen on kannustavaa ja auttaa näkemään myös ne kompastuskohdat.
  10. Muuta ympäristö sellaiseksi että se tukee päämäärääsi
    • oikea aika ja paikka
    • oikeat ihmiset tukena, samanmielisten tukiverkko
    • miellyttävä ja kannustava ilmapiiri/energia
    • oikeat työkalut käytössäsi
    • karsi häiriötekijät

Mikäli tämä ei  avautunut, suosittelen lukemaan Martelan kirjan.

Tahdonvoima ei tarkoita jääräpäistä pään seinään hakkaamista. Se ei ole myöskään itsekästä omien etujen tavoittelua. Kyse on laajemmasta asiasta, jolla on merkitystä arkipäivän sujumiselle ja  meidän kaikkien hyvinvoinnille.

Nykyaika provosoi ja kannustaa impulsiiviseen toimintaan. Impulsiivisuus ei kuitenkaan pidemmällä tähtäimellä ole hyväksi ja siksi on hyvä pysähtyä pohtimaan tahdonvoiman merkitystä hetkeksi.

Tarvitsemme tahdonvoimaa myös sosiaalisessa kanssankäymisessä. Jos tahdonvoima on väsynyt, töksäyttelemme helpommin ilmoille asioita, joista on pikemmin haittaa kuin hyötyä. Tahdonvoiman puute ajaa tekemään valintoja, joilla tuhoamme itsemme, parisuhteemme ja ympäristöämme.

Elämme aikana, jolloin tarjolla on vaihtoehtoja ja houkutuksia joka lähtöön. Tahdonvoimaamme haastetaan jatkuvasti, vaikka et ehkä tule edes huomanneeksi asiaa. Tunnet vain epämääräistä levottomuutta, väsymystä ja jäsentymättömyyden tunnetta.

Telkkari, internet, ostoskeskukset, verkkokaupat ja SoMe haastavat meitä tekemään valintoja ja torjumaan houkutuksia koko ajan. Ne on jopa rakennettu niin, että sinulla ei ole voimia sanoa houkutuksille ”ei”. Ei ole siis lainkaan ihme, että tahdonvoimaa ei riitä enää elintapojen muuttamiseen tai opintojen loppuun viemiseen.

Ajattelin tässä vuoden alottajaisiksi valjastaa tahdonvoiman tukemaan päämääriäni ja jatkossa pidän siitä parempaa huolta. Näin julkisesti lupaan käyttää vähemmän aikaa SoMe:aan, jotta minulla riittää aikaa ja tahdonvoimaa niille nyt tärkeämmille asioille.