Syksyllä 2020 alkoi kiinnostava kurssi tiedon visualisoinnista ja infografiikasta. Kurssin lopputyönä oli toteuttaa infografinen kartta valitusta julkisen liikennevälineen reitistä valitsemana teeman kautta. Reittiin tuli siis tutustua etukäteen havainnoiden, dokumentoiden ja löytää teema, jonka halusi omassa reittikartassaan pukea informaation muotoon. Aihe saattoi olla esimerkiksi arkkitehtuuri, vapaa-aika, sosiaaliset erot…
Pakollisena tietona kartassa täytyi löytyä tieto valitusta linjasta, pysäkeistä ja reittikartta sekä sen aikataulut. Tekniikka oli vapaa, mutta lopputuotoksen tuli olla digitaalisessa muodossa.
Vallitsevan poikkeustilanteen vuoksi tehtävään saatiin onneksi vaihtoehtoinen reitti, nimittäin ainakaan itselläni ei tehnyt mieli lähteä tutustumaan alkuperäiseen Helsingin raitiovaunureittiin kaupungin halki. Olisin joutunut istumaan aika monta kertaa linjan päästä päähän saadakseni jotain irti täysin vieraasta kaupungista ja näin olisin joutunut altistumaan virukselle turhan paljon. Vaihtoehtoisena reittinä oli Lahden bussireitti 31.
Miten tuoda esille asioita ja ilmiöitä visuaalisesti?
Tämän kaltaisia tehtäviä olin kaivannut ja tartuin haasteeseen innolla. Minusta on aina ollut mielenkiintoista pohtia, miten tuoda esille visuaalisesti asioita, olosuhteita tai eroavuuksia. Tai pohtia mitä jollakin visuaalisella elementillä halutaan viestiä.
Mielikuva Lahdesta on monella varmastikin harmaa ja betoninen. Se ei ole totuus ja tämän halusin ainakin tuoda esille julisteessani. Ei Lahti suotta ole Euroopan vihreä pääkaupunki 2021.
Lahti ei kaupunkina tottapuhuen ole minulle vielä kovin tuttu, joten kiersin bussireitin läpi (omalla autolla bussin perässä) suurella mielenkiinnolla ja muutamista alunperin hahmottelemistani teemoista luontevana nousi jatkotyöstöön Green Lahti ja sen loistavat urbaanit polut. Lempipolkuni nimittäin sattuivat bussireitin varrelle.
Itse en käytä juuri koskaan julkisia kulkuvälineitä, joten oli mielenkiintoista hahmottaa miten kaupungin laidalta sen toiseen laitaan todellakin pääsee kulkemaan bussilla ja mitä kaikkea sen varrelta pystyi hahmottamaan.
Yhtenä vaihtoehtona mielessäni oli ollut Green Lahden sijaan Dark Lahti, jossa olisin tuonut esille Lahden pimeää puolta, mutta reittioppaanani toiminut syntyperäinen lahtelainen on niin umpeen kasvanut ydinkeskustan ihminen, ettei hän osannut kertoa Lahden pimeää historiaa bussireitin äärilaidoista.
Olin itse tutustunut tuoreeseen kotikaupunkiini nimenomaan kaupunkiluontopolkujen avulla ja tehtävän myötä tulin käyneeksi läpi nekin polut, jotka nimenä olin kuullut, mutta en ollut pystynyt sijainniltaan hahmottamaan.
Kuten toistaiseksi aina, tein ensimmäisetkin luonnokset digitaalisessa muodossa. Tässä ensimmäisiä versioita kartastani.
Typografia ja muut elementit
Minulla oli aika selkeä visio perinteisestä topografisesta kartasta, josta kävisi ilmi jo visuaalisesti, minkälaisissa olosuhteissa Lahdessa asutaan; veden, mäkien ja metsien ympäröimänä. Polut halusin merkata karttaan myös tutulla tavalla – samoin bussireitin pysäkkeineen. Halusin tuoda lisäksi tietoa poluista ja visuaalisessa muodossa myös polkujen ”tarjonnasta”.
Olin ajatellut tuovani karttaan piirustuksina myös Lahden maamerkit, kuten radiomastot, hyppyrimäet ja vesitornin, mutta lopullisesta versiosta karsin ne pois, samoin mäkien korkeuseroista kertovat visualisoinnit. Koska julisteen tarkoitus oli kiinnittää huomio nimenomaan polkuihin, joita Lahdessa on ihan kaupungin keskustastakin saavutettavissa, karsin kaiken ylimääräisen visuaalisen informaation pois.
Halusin panostaa kartassa myös typografiaan. Typografialla halusin viestiä helposti lähestyttävyyttä, valitsin siksi reittien nimiin lapsenomaisen Six hands roughin ja pääotsikkoon Skian. Reittikortteihin tekstiin valitsin Roboton, koska se on hyvin luettava pienelläkin pistekoolla.
En nyt ole vielä päässyt tätä julistetta printtaamaan sen oikeaan kokoon ja en saanut varmistettua miten typografiset valinnat julisteessa kokonaisuutena toimisi. Testin luettavuuden olen varmistanut osaprintillä alkuvaiheessa. Kurssin loppukritiikkiäkään ei ole vielä ollut johtuen juuri siitä, että emme ole voineet printata julisteita ja kokoontua yhteen edelleen vallitsevan poikkeustilanteen vuoksi.
Koin hankalaksi tämän projektin aikana kartalle tulevan valtavan tekstimäärän typografisen hierarkian rakentamisen ja ylipäätään informaatiomäärän hallinnan. Paitsi tuoda esille tietoa, tulee ohjata katsetta, hallita tiettyä dynamiikkaa ja kyetä sijoittamaan tiedot oikeaan paikkaan. Julisteesta täytyisi käydä tietyt asiat julki viiden metrin päästä, metrin päästä ja läheltä tarkasteltuna. Miten visualisoida haluamansa viesti niin, että sen hahmottaa jo kauempaa ja missä menee raja tarkemman informaation luettavuuden suhteen?
Opin ihan valtavasti projektin aikana – myös esimerkiksi systemaattisuudesta ja järjestelmällisyydestä. Isoa määrää erilaisia tekstikenttiä on vaikea hallita, ellei niille rakenna InDesigniin tyylejä.
Valmis juliste näyttää mielestäni ihan kivalta, mutta tässä vaiheessa tarvitsen siihen hieman etäisyyttä nähdäkseni sen uusin silmin. Tässä vielä hieman heikennetyllä laadulla kurkistus julisteeseeni.
tuizek.com 