Vuoden lopussa ihmiset tekevät perinteisesti lupauksia uudelle vuodelle. Monella nämä lupaukset jäävät pitämättä ja sitten podetaan ”huonoa ihmisyyttä” sen tähden. Toiset vain autuaasti unohtavat ja porhaltavat eteenpäin kuten aina ennenkin. Jotkut ovat sitä mieltä, että mitään Uuden Vuoden lupauksia ei tulisi edes antaa, vaan keskittyä siihen, että toimii koko vuoden päämäärätietoisesti ja on uskollinen tekemiselleen.
Onko ihmisen hyvä tehdä Uuden Vuoden lupauksia? Mielestäni tässä perinteessä ei ole mitään hölmöä tai huonoa. Päinvastoin, on hyväksi pysähtyä elämän taitekohdissa, siis edes joskus. Vuoden vaihde ei toki sen kummempi taitekohta maailmankaikkeudessa ole, perustuuhan se ihmisen määrittelemään tapaan mitata aikaa. Toisaalta etappiajattelu on juuri hyvä asia; se jäsentää paitsi aikaa, myös tekemistämme.
Ajoittain on hyvä katsahtaa menneeseen ja suunnata ajatukset sen jälkeen eteenpäin. Toivottavasti oppia ottaneena ja uudelleen virittäytyneenä. Se on biologisesti koodattuna meihin ihmisiin. Siihenhän perustuu se, että olemme selviytyneet ja kehittäneet huikeita uusia juttuja kautta vuosituhansien. Uutta päin!
tuizek.com 